Mitä alustajamme sanoivat? Poimintoja toukokuun seminaarista

15.6.2022

AKK järjesti 24.5.2022 Ostrobotnialla hyvinvointipolitiikkaa käsitelleen tilaisuuden "Kaikkien Suomi, hyvinvointipolitiikan haasteet ja haluttu tulevaisuus?" Tässä puhujien pointteja.

 

* * *

Osmo Soininvaara

 

  • Sosiaaliturva on historian kuluessa syntynyt tilkkutäkki, jota pitäisi pystyä uudistamaan myös kokonaisuutena. Uudistushanke ei juuri näytä etenevän.
  • Taloustieteen metodeja pitää uskaltaa käyttää, kun työmarkkinoiden tilannetta ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan.
  •   Yhteiskunnallinen tasa-arvo nousi 1980 -luvun loppuun. Paine palkkaerojen kasvuun on kasvanut työpaikkojen tuottavuuserojen johdosta
  • Tasa-arvon etsiminen palkkapolitiikan kautta johtaa rakenteelliseen työttömyyteen
  • kohtaanto-ongelma on tälle kaunisteleva nimitys tälle
  • jos vasara on ainoa työkalu, kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta
  • Tulisi tukea pienpalkkaisia mieluummin kuin maksaa työttömyydestä. Näin monissa maissa on eri muodoin tehtykin.
  • Tarvitaan ´negatiivinen tulovero´ - valtio siis maksaisi (pientä)  korvausta pienituloisimmille
  • Pieniäkin uudistuksia mahdollista tehdä, esimerkiksi
  • ulosottovelalliset pois tuloloukusta
  •  positiivinen luottorekisteri auttaa vähän
  • vastuu lainojen tyrkyttäjille
  •  henkilökohtainen konkurssi mahdolliseksi
  •  Kelan työkyvyttömyyseläke vammaistueksi

 

Mia Laiho

 

  • Monet sosiaaliturvan käytännön asiat ovat valinkauhassa, kun hyvinvointialueilla juuri nyt valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä kokonaisuudessaan hyvinvointialueille (1.1.2023)
  • Yleisen tason riskejä hallinnon paisuminen, voimakas valtionohjaus (vaikka alueella tunnetaan tilanne paremmin).
  • Suuria taloudellisia riskejä palkkaharmonisaation taso ja puuttuvat varat
  • Suuret kaupungit uudistuksen kärsijöitä rahoituksen jakautumisessa 
     
  • Hyvinvointipalveluiden tueksi tarvitaan lisää erilaisia mittareita, joilla palveluiden toteutumisen vastetta voidaan mitata
  • Terveyshyötyjen mittaaminen usein mahdollista, kehitettävä edelleen
  •  Myös ja erityisesti myös sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon palveluiden hyötyjä on suuri tarve mitata, vaikka näiden vaikuttavuuden tutkiminen on perinteisesti nähty hankalaksi
     
  • Miten yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja miten viranomaisyhteistyö tulee sujumaan? Tarvitaan linjauksia, myös lainsäädännössä.
  •  Erityisesti ikäihmisten palveluiden järjestämisessä tulee olemaan paljon haasteita

 

Juhana Vartiainen

 

  • Suomi kuuluu menestyneisiin pohjoismaihin. On kuitenkin muita pohjoismaita edellä ikärakenteen muutoksessa eikä Suomessa ei ole osattu oikein vastata haasteeseen. - Entä miten työvoimaa saadaan houkutelluksi Suomeen (Ukrainan pakolaisillakin byrokratiassa ongelmia)
  •  Suomessa Pohjoismaiden korkein rakenteellinen työttömyys.  Myös julkinen talous pahasti alijäämäinen
  • Taloudellinen epätasa-arvo ei ole itse asiassa viime vuosina ainakaan merkittävästi tilastojen mukaan lisääntynyt, vaikka niin usein koetaan
  •  Suomalainen korporatismi = järjestövalta hidastaa uudistuksia. Työmarkkinajärjestöt ja niiden luokkataisteluasenne estäneet sotu:nkin uudistamista. Erona myös että muissa pohjoismaissa palkat sovitaan yksilöllisesti
  • Meillä on esimerkiksi terveydenhuollon resurssit kohdennettu nyt osin epätarkoituksen-mukaisella tavalla työterveyteen
  • Poliittinen ja yleinen asenneilmapiiri ei muutenkaan herätä optimismia uudistusten etenemisestä
  •  Taloustieteen metodi ja tulokset (käyttäytymistieteenä) otettava todesta, kun arvioidaan sosiaaliturvaa ja taloutta. Muissa Pohjoismaissa puhutaan enemmän taloustieteen tuella ja terminologialla. Joskus taloustiede voi tuntua julmaltakin
  •  Eläkeputken poisto sekä työnhakupakko -> ovat tehtyjä hyviä uudistuksia, lisäävät nyt työnhakua. Virkamietinnöissä puhuttu työnhakuvelvoitteen kohdalla uhkavaikutuksesta. (Muuten maan hallitus on ottanut tämän oletuksen sellaisenaan, mutta muuttanut ´ohjausvaikutukseksi´.)
  • Asenteen ja ilmapiirin suhteen en näe oikein muuta suuntaa kuin hyvän luterilaisen työmoraalin tie – ihmisellä ensisijainen velvollisuus huolehtia toimeentulosta. Silloin kun tämä ei ole mahdollista, tulevat sosiaali- ja ansioturvan muodot. (Tuloloukut pois suuremmalla velvoittavuudella.)
  • Monista pienistä korjaustarpeista samaa mieltä kuin keskustelussa. Esimerkiksi konkurssilainsäädännön uudistus: Kyllä.