Asiantyngät

Yhdistyksen asiantyngät, eli pääteemat löytyvät niin tilaisuuksista kuin kannanotoistakin. Niinpä esimerkiksi "Miten kokoomus välittää huomenna, Paula Risikko?" ja muut viimeaikaisten tapahtumiemme nimet ja kannanottomme kertovat tekemisen sisällöistä ja linjasta. 

Vuodesta 2020 alkaen tärkein sekä arvo- että asiasisältöjä luotaava kannanottomme on AKK:n aloite Kokoomuksen arvo- ja tulevaisuusfoorumin perustamisesta. Sen toteuttamiseksi työskentelemme koko ajan ja tähän toimintaan haemme myös uusia yhteistyökumppaneita. 

Seuraavassa esimerkkejä asia- ja arvoteemoistamme lähimenneisyydestä, 2010 -luvulta. Mitkään näistä kysymyksistä eivät ole menettäneet merkitystään tänäkään päivänä - ja kaikki ne ovat yhä tavalla tai toisella vaikuttamassa  AKKn aatelinjauksiin.

Poliittinen kieli - poliittisesta populismista kohti politiikan popularisointia

Nykyinen mediailmasto suosii lööppejä, skuuppeja ja kamppeja. Asiallinen ja avoin polliittinen keskustelu ylittää vain harvoin uutiskynnyksen. Tämän vuoksi populismi on päivän  sana. Julkisuutta tavoitteleva poliittinen viesti on kyettävä sanomaan 7 sekunnissa ja kolmella sanalla. Ja juuri siksi AKK:n kaltaisille politiikan popularisointia edistäville foorumeilleon tarve ja kysyntää.

Käymällä korkeatoista arkista poliittista keskustelua löydämme hyviä avauksia ja näkökulmia pitkäjänteisimpiin ja päivänpoliittisiin teemoihin. Kun muokkamme ne poliittisiksi mielipiteiksi, voimme syöttää ne muiden kokoomuslaisten ja suuren yleisön arvioitaviksi. Näin voimme muokata politiikkaa haluammaamme suuntaan Kokoomuksen sisällä ja sen ulkopuolella. Ja sitähän politiikan kenttäpöhinän pitäisi olla.

Yhteisöllinen pääoma - kohti  arvopolitiikkaa

Usein politiikka mielletään vain taisteluksi erilaisista julkisista määräahoista. Erityisesti tämä koskee sote-poliitikkaa. AKK:ssa on kehitetty viime vuosina isoa teemaa, jonka perusajatuksena on yhteisöllisen pääoman merkitys yhteiskunnallisena voimavarana. Asian voi tiivistää näin: "Jos suomalaiset lähiyhteisöt (perheet, kodit, naapurustot, suvut, kotialueet jne) toimisivat paremmin, olisi julkisten peruspalveluiden kysyntä vähäisempää".

Toivomme tämän suomalaisen ikivanhan perusvoiman arvostamista moderniin yhteiskuntaan sovellettuna. Tällä voimalla - yhteisöllisellä pääomalla - on aikanaan saavutettu erityisasema Venäjän vallan alla, kansallinen nousu, itsenäisyys, naisten äänioikeus, oppivelvollisuus, nälänhätien voittaminen, Talvisodan ihme, jälleenrakennus, tuhannet talkoot, sadattuhannet yhdistykset ja - lopulta myös -  taloudellinen nousu  maailman parhaiden valtioiden joukkoon. - Näitä ei ole tehty ´erillismäärärahoilla´, vaan luottamuksella lähiyhteisöihin. Tätä voimaa ei pidä unohtaa, vaikka se ei tuokaan pikavoittoja.

Kokoomuksen periaatekeskusteluissa ja ohjelmissa esiintyvä arvo "välittäminen" on lähellä sitä, mitä AKK:ssa tarkoitetaan "yhteisöllisellä pääomalla".

Kokoomus hyväksyi Rovaniemen puoluekokouksessa (2012) tätä asiaa koskevan puoluekokousaloitteemme. Lahden kokous (2014) puolestaan hyväksyi Kokoomuksen Tulevaisuus -asiakirjaan tekemämme lisäyksen ."Yhteisöllisellä pääomalla on myös taloudelliset ulottuvuudet". Kokoomuksen strategisessa Korjausliike -hallitusohjelmassa taas on tiivis osuus "Hyvinvointia yhteisöllisyydestä". Olemme vahvasti tukemassa tällaisten linjausten viemistä  käytännön toimiksi.

Aito markkinatalous - ylisääntelystä ja keskittymisestä kohti reilua kilpailua

Modernin talouden ydin alkoi kehittyä jo 1500 -luvulla Firenzen käsityöläispajojen kilpaillessa siitä, kuka osaa tehdä työt parhaiten. Markkinatalouden perusajatus on se, että parhaimman ja kehittyvimmän pitäisi antaa hoitaa homma. Kaksi hallintaa kaipaavaa piirrettä markkinataloudessa on kuitenkin aina läsnä.

Toinen on haitallisiin omistus- ja yrityskeskittymiin vievä monopolisoituminen. Tätä pitää säädellä poliittisesti. Toinen ongelma puolestaan kumpuaa tästä poliittisesta/julkisesta sääntelystä itsestään. Sääntelyn välttämättömyys johtaa usein ylisääntelyyn - ja tätä kehitystä pitääkin vastustaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on aina oltava se, että markkinat toimivat.